Panun puheenvuoro: Tänään oli taas sellanen päivä, ett välillä oli kivaa ja sit välillä ei.

342463.jpg
Tosta kuvasta ei oikeen erota, mut tuolla ulkona lenteli jotain sellasia valkosia juttuja ja me ihmeteltiin niitä aamupäivällä tosi pitkän aikaa. Se oli kivaa.

342461.jpg
Sit äiskä kävi jossain, kuulemma kaupassa. Se tuli ison muovikassin kans kotiin ja sano, ett se on meille! Ja sit se vähän jotain mutisi, ett kyllä meni taas rahaa ja kädetki veny monta senttiä, mut ei se sitä millään pahalla sanonu. Siin kassissa oli meille vaik mitä ruokaa, nyt on taas kaappi täynnä. Hyvä juttu, ei tartte ainakaan olla nälässä (no joo, ei me olla kyl ikinä oltukaan).
Sit sieltä kassista löyty leluja ja se oli kans kivaa. Me saatiin tollanen keppi, missä on tollasia palloja, mut me tykättiin kyl enemmän tosta kepistä ja nauhasta ;-D Äiskä kyl tossa äsken yritti meitä juoksuttaa tääl kotona ton jutskan kans, mut ei me hirveesti viittitty. (Ä:n kommentti: just niin, kiittämättömyys jne...) Kröhm, no siis sit saatiin kaks tollasta palloo, jossa on höyhenii, mut toista äiskä ei löytäny äsken. Ja toi valkonen on sit se ei niin kiva jutska :-( Se on kaninkarvapallo, joka rapisee, kun sitä heiluttaa tai silleen tönäsee tassulla. Turo on jo yhen hukannu pitkän aikaa sitten eikä äiskä oo sitä löytäny. Nyt se sit ajatteli ostaa kaks, silleen ett meille molemmille ois oma pallo. Turo tietty taas heti otti toisen ja alko murisee mulle ihan hurjana, vaik mä en tehny yhtään mitään. Mut nyt tulee paras kohta: se hukkas sen pallon alta viiden minuutin siitä, ku äiskä oli sen sille antanu!!! Eikä äiskä sitä löytäny mistään vaikk se etti joka puolelta meitin kotia. Ja nyt on taas vaan yks kanipallo, ja mä en saa siihen koskee :-( Mitä mä teen tolle pikkubroidille, mau?

342462.jpg
Mut sit tää oli paras! Me saatiin Tapsi-tikkuja ja ne on maailman PARASTA herkkua!!! Täh... ai jaa, äiskä haluu sanoo jotain. No, sanokoon nyt sitten.

Ä
: Panu puhui totta noista tikuista. Vaikka Panun osalta täytyy sanoa, että hänelle kelpaa kaikki, mikä vähänkin viittaa johonkin herkkupalaan :-), mutta Turo on herkkujen suhteen aika ronkeli. Kyllähän kaikki kissojen omistajat tietää, että joskus on kiva antaa mussukoille jotain hyvää ja Turo on sen puoleen tuottanut vähän päänvaivaa, kun mikään ei kelpaa. Ostinpa sitten kerran noita tikkuja kokeeksi ja tulos oli täysi yllätys. Turo nuuhkaisi sitä kerran ja sen jälkeen aloitti sellaisen murinan, että Panu painui häntä koipien välissä mun selän taakse :-D Ekat kolme tikkua ei kovin pitkäksi aikaa riittäneet ja ostin tänään muutaman paketin lisää. Jaoin yhden tikun pojille puoliksi ja kävi kuten edelliselläkin kerralla, Turo varjeli tikkuansa hirvittävän murinan säestyksellä... ja oli syönyt sen noin viidessä sekunnissa :-o Ja mä en edes pätkinyt sitä paloiksi, kun ajattelin, että onpahan siinä hetkeksi nakerrettavaa! Olen kyllä ennenkin huomannut, että Panu on tuossa ruokapuolessa nautiskelija, kun  taas Turon tavoitteena on saada sapuskat äkkiä mahaan. Mutta että pitää herkutkin pistellä kokonaisena, ei mene ihmisen kaaliin :-D No, sen jälkeen jouduin tietysti vahtimaan, että Panu sai syödä oman herkkunsa rauhassa, kun veikka olisi halunnut päästä osille. Että sellaista tänään.