Panu: Hei, me ollaan vielä olemassa, eiks oo siistii?! Me ei olla päästy Turon kanssa tänne aikoihin, kun ihminen väittää, että me ei olla tehty mitään sen arvoista, että ois tarvinnu lokia päivittää. Mä oon kyllä ihan eri mieltä, sillä joka päivähän me tehään vaikka mitä. Mut parempi myöhään kuin ei olleskaan, tai jotain sinne päin.



Panu: Tässä olen mä ja tää kuva on otettu eilen. Ihmisen mielestä tässä oli jotain hassua, mut en mä kyllä vaan tiedä, mikä on niin hauskaa. Mähän olen tarkastaja-kissi ja kai mun nyt tarvii tarkastaa, tuleeko siistiä. Ihminen siivoili paist... öö, gerbiilien pesämökkiä ja tässä mä tutkin, tuleeko puhdasta. Eiks mun ilme ookin aika hyvä? Niin, ne hiirulot oli siivouksen ajan sellasessa pikku-mökkerössä, joten mä en taaskaan päässy maist... eikun leikkimään niitten kanssa. Mut kyllä mä joka päivä vahdin niitä, jos ne vaikka joskus tulis ulos, hih.


Panu: Tää en oon mä, vaan se on velipoika Turo. Se on taas alkanu taiteilee ton oven päällä. Se väittää, että silleen se saa ihmisen huomion ja täytyy kyllä myöntää, että ihminen pörhältää paikalle aina, kun se kuulee sen ryminän, kun Turo hyppää tonne. Ihminen varmaan luulee, ett Turo ei pääse tuolta pois itsekseen ja siks se aina pitää ovesta kiinni, kun jäpiskä hyppää.


Panu:  Tossa Turo just valmistautuu loikkaamaan parvisängylle, joka ei näy kuvassa. Täytyy sanoo, ett se on kyllä aikas taitava tossa hommassa. Mä en oo viitsiny kokeilla tota, vaikka kyllähän mäkin tietysti sen osaisin, mut ei mua tollaset jutut huvita.

Ois vielä varmaan jotain kerrottavaa, mut nyt koneaika kuulemma on käytetty. Katotaan, jos sitä sais joku päivä lisää.

Hyvää kesää kaikille kissi-kamuille ja ihmisille kans. (Me ollaan jo päästy tarkastamaan parveke talven jälkeen ja kyllä se näytti olevan vielä ihan entisessä kuosissa.)

Moikka!